Left Jatka ostoksia
Tilauksesi

Ostoskorisi on tyhjä

Ulkomaalaislainsäädäntöön muutoksia 6.5.2025 alkaen

Muutoksia ulkomaalaislakiin

Ulkomaalaislainsäädäntöön on tullut muutoksia 6.5.2025 alkaen. Muutokset voivat vaikuttaa esimerkiksi tilanteissa, jos hakija saa kielteisen päätöksen oleskelulupa- tai turvapaikkahakemukseen tai nykyinen oleskelulupa on vanhenemassa. Ulkomaalaislain muutokset vaikuttavat myös ainakin välillisesti maahanmuuttoasioiden muutoksenhakuprosesseihin.

Lakimuutoksissa on tarkennettu uudella tavalla sitä, mikä on laillista ja laitonta oleskelua Suomessa. Uutta lakia sovelletaan heti voimaantulon jälkeen. Laiton oleskelu Suomessa voi vaikuttaa muun ohella maahantulokiellon määräämiseen.

Edellä mainitun lisäksi mm. kansalaisuuden myöntämisen edellytyksiä kiristettiin jo aiemmilla lainsäädäntömuutoksilla. 

 

Entä jos saan kielteisen päätöksen?

Oleskelulupaa koskevan kielteisen päätöksen yhteydessä tehdään yleensä myös maastapoistamispäätös, eli päätös käännyttämisestä tai karkottamisesta. Uuden lainsäädännön mukaan pääsääntö on se, että jos hakija haluaa hakea uutta oleskelulupaa, hänen pitää poistua Suomesta ja hakea ensimmäistä oleskelulupaa ulkomailta.

Jos hakija saa kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukseen ja hän hakee uudestaan turvapaikkaa, Maahanmuuttovirasto päättää ottaako se hakemuksen tutkittavaksi. Uusintahakemuksen jättäminen ei automaattisesti tarkoita, että oleskelu Suomessa on laillista, vaan tilanne pitää arvioida tapauskohtaisesti.

Käännyttämispäätös tarkoittaa yleensä, että hakija ei saa oleskella Suomessa valitusprosessin aikana, jollei hallintotuomioistuin toisin määrää. Karkottamispäätösten kohdalla valittaja saa usein odottaa oikeuden päätöstä Suomessa. Asiassa kannattaa konsultoida maahanmuuttoasioihin perehtynyttä juristia.

Kaikkiin kielteisiin päätöksiin on mahdollista hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Mahdolliseen valitusprosessiin saa apua lakimieheltä ja asiamiehenä voi käyttää myös yksityistä juristia.

Toimistomme avustaa mielellään maahanmuuttoasioissa. Meihin voit ottaa yhteyttä luottamuksellisesti ja matalalla kynnyksellä. Yhteystiedot löydät täältä.

Korkein oikeus antoi merkittävän ennakkoratkaisun itsekriminointisuojasta veropetosasiassa (KKO 2024:39)

Itsekriminointisuojasta uusi tulkinta ratkaisussa KKO 2024:39

Korkein oikeus antoi 13.6.2024 yhden merkittävimmistä ratkaisuistaan 2000-luvulla, mitä tulee eurooppalaisten keskeisajatusten soveltamiseen kotimaisessa rikosprosessissa (KKO 2024:39). Kysymys on oikeudesta olla myötävaikuttamatta oman syyllisyytensä selvittämisessä (itsekriminointisuoja).

A oli tuonut yhdessä kahden muun tekijän kanssa nuuskaa Ruotsista lähes 54 kiloa yli sallitun tuontirajan. Kyse oli paitsi salakuljetuksesta myös siitä, oliko A:lla katsottava olleen velvollisuus antaa veroilmoitus nuuskasta veropetostuomion uhalla. Valmisteverotuslaki sinänsä pitää sisällään ilmoitusvelvollisuuden myös nuuskan kohdalla, kun maahan tuodaan yli tuontirajan mukaisia määriä.

A tuomittiin niin salakuljetuksesta kuin veropetoksesta sekä käräjä- että hovioikeudessa. Korkeimmassa oikeudessa A haki muutosta hovioikeuden ratkaisuun tekijäkumppanuudesta. Veropetoksen A myönsi. Sanotusta huolimatta korkein oikeus vapautti A:n veropetosta koskeneesta syytteestä perustellen asiaa itsekriminointisuojan merkityksellä. Vaikka A ei ollutkaan epäiltynä rikoksesta vielä nuuskaa maahan tuodessaan, veroilmoituksen antaminen nuuskasta (eli tämän vero-oikeudellisen ilmoittamisvelvollisuuden täyttäminen) olisi tarkoittanut jutun olosuhteissa itsensä ilmiantamista salakuljetusrikoksesta. Kenelläkään ei ole järjestelmässämme velvollisuutta ilmiantaa itseään rikoksesta. Tämän vuoksi A:n toimintaa olla jättämättä veroilmoitusta nuuskasta ei voitu pitää rangaistavana.

Korkein oikeus muutti nyt käsillä olevassa asiassa vahvennetussa jaostossa aiempaa tapauksessa KKO 2013:2 omaksuttua linjausta, jossa itsekriminointisuojan katsottiin ulottuvan vain sellaisiin tilanteisiin, joissa rikosasia oli jo vireillä – ei siis sellaisiin ilmoitustilanteisiin, joissa henkilö lakisääteisen veroilmoituksen antamalla ilmiantaisi itsensä suoraan muusta rikoksesta (vrt. KKO:2013:2 ja Ks. KKO:2014:67). Vanhaa oikeuskäytäntöä eli vuoden 2013 linjausta oli jo aiemmin kritisoitu oikeuskirjallisuudessa (ks. tältä osin muun ohella OTT, VT, KTM Mikko Laapas: Itsekriminointisuoja vero-oikeudessa – erityisesti tehokkaan verotusmenettelyn sekä perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta, Kauppakamari 2022).

Korkeimman oikeuden tuoreella ratkaisulla tulee olemaan suuri merkitys sille, miten itsekriminointisuojan saamisen edellytyksiä eri viranomaismenettelyissä – ja erityisesti verotusmenettelyssä – tullaan myöhemmin tulkitsemaan.

Toimistomme avustaa mielellään kaikissa verorikosasioihin liittyvissä tapauksissa. Meihin voit ottaa yhteyttä luottamuksellisesti ja matalalla kynnyksellä. Yhteystiedot löydät täältä.

Verottaja löysi vuodelta 2023 ainakin 5 miljoonaa euroa ilmoittamattomia suomalaisten some-tuloja

Sosiaalisesta mediasta saatavat tulot tehovalvonnassa

Verohallinto ilmoitti jo aiemmin valvovansa vuoden 2023 aikana tehostetusti muun ohella erilaisista sosiaalisen median kanavista saatavia tuloja. ”Some-tulojen” valvonta voi kohdistua esimerkiksi ns. influencereihin, tubettajiin, taiteilijoihin, esiintyjiin ja muihin sosiaalisen median vaikuttajiin. Pelkästään Onflyfansista tuloja jäi ilmoittamatta viime vuonna yli 5 miljoonaa euroa ilmoittaa Verohallinto tiedotteessaan (25.3.2024). 

Jos tuloja on aiempina vuosina jäänyt ilmoittamatta, voi olla aiheellista vaatia kyseisiin verovuosiin liittyvä oikaisu oma-aloitteisesti. Eri vaihtoehdot kannattaa kuitenkin harkita tarkasti asiaan perehtyneen verojuristin kanssa. Lue lisää blogikirjoituksesta.

Voit myös ottaa meihin yhteyttä luottamuksellisesti ja matalalla kynnyksellä. Yhteystiedot löydät täältä.

Verohallinto valvoo vuonna 2023 tehostetusti muun ohella some-tuloja

Verohallinto on ilmoittanut valvovansa vuoden 2023 aikana tehostetusti muun ohella ravintola-alaa ja erilaisista sosiaalisen median kanavista saatavia tuloja. ”Some-tulojen” valvonta voi kohdistua esimerkiksi ns. influencereihin, tubettajiin, taiteilijoihin, esiintyjiin ja muihin sosiaalisen median vaikuttajiin. Sosiaalisesta mediasta ja erilaisesta alustataloudesta saatavat tulot ovat nousseet yhä useammalle merkittäväksi tulonlähteeksi tai niiden kautta saadaan esimerkiksi merkittäviä sivutuloja. Myös ruokalähetit ja muut vastaavat toimijat ovat valvonnan kohteena. Lue lisää blogikirjoituksesta.

 

Vero

Lakimieskulujen kattaminen oikeusturvavakuutuksesta tai valtion oikeusavusta

Monissa asioissa lakimieskulut voidaan kattaa joko oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Mitä voidaan korvata ja millä edellytyksillä? Lue lisää blogista.

oikeusturvavakuutus

Väitöstilaisuus: Itsekriminointisuoja vero-oikeudessa

Varatuomari, OTM, KTM Mikko Laapas väittelee itsekriminointisuojasta vero-oikeudessa, perjantaina 9.9.2022 klo 12.00 Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa.
  • Väitöstutkimuksessa käsitellään rikosoikeudellisena prosessiperiaatteena tunnetun itsekriminointisuojan vaikutusta vero-oikeudessa. Väitöskirjassa systematisoidaan itsekriminointisuojan soveltamisalaa vero-oikeudessa ja arvioidaan verotusmenettelyyn liittyviä tilanteita, joissa itsekriminointisuoja aktualisoituu.

Artikkelissa kuvataan tarkemmin väitöstutkimusta ja esitellään väitöskirjaa.